Lapsena kirjoitin ystäväkirjaan toiveammatiksi “Kirjailija”, joka myöhemmin muuttui muotoon “Kirjastonhoitaja”. Minusta kuitenkin tuli ensin sosiaalikasvattaja ja muskariope, sitten tutkija, opettaja ja tietokirjailija.
Nyt ajattelen, että olen ammattikirjoittaja. Luen, kävelen, pyöräilen, keskustelen, ajattelen – kaikki ovat osa samaa kirjoittamisen maailmaa. Kirjoittaminen on työtä ja hupia, ammatti ja vapaa-ajan harrastus. Parhaita ovat oivaltamisen ja loksahtelun hetket, mutta ihan arkinen puurtaminenkin on useimmiten jos nyt ei säkenöivää niin ainakin suhteellisen mukavaa.